maanantai 6. heinäkuuta 2009

Ensimmäisten päivien tohinoita vol. 1

Ensimmäiset päivämme Budapestissa olemme käyttäneet kaupungin kiertelyyn ja tiedustelukäynteihin eri paikoissa, jotka tulevat näyttelemään erilaisia rooleja elämässämme täällä. Pakolliset nähtävyydet saimme hoidettua pois alta jo edellisellä Budapestin matkallamme lokakuussa ja nähtävyydet pääsee varmasti katsomaan vielä moneen kertaan syksyn aikana uusien vaihtaritoverien ja luoksemme mahdollisesti saapuvien Suomen vieraiden kanssa.:)

Torstai-iltana, kun olimme päässeet uuteen kämppäämme, emme jaksaneet lähteä kadun toisella puolella olevaa kauppaa pidemmälle, vaan kävimme vain ostamassa sieltä iltapala-aineksia ja kävimme raskaan päivän jälkeen suhteellisen aikaisin nukkumaan. Perjantaina heräsimme jo kukonlaulun aikaan (johtunee varmaan huimasta jet lagista) ja lähdimmekin heti aamusta etsimään BME:n (Budapest University of Technology and Economics, älkää kysykö mistä tuo lyhenne on keksitty) eurooppalaisten vaihtareiden asioita hoitavaa ERASMUS-toimistoa, jotta voisimme ilmoittaa sinne uuden osoitteemme, ettei kaikkea meille lähetettävää postia tarvitse kierrättää Suomen kautta ja siinä sivussa kysäisemään, että miksi minulle ei ole tullut mitään ilmoitusta onko minut hyväksytty opiskelijaksi, kun taas Taru sai asiasta sähköpostia jo juhannusaattona. Toimisto ei kuitenkaan ollut perjantaina auki, vaan joudumme koittamaan onneamme uudestaan maanantai-iltapäivällä.

Koululla käynnin jälkeen lähdimme suunnistamaan kohti seuraavaa kohdettamme, eli Margitin saarta, jolla emme viime matkallamme käyneet. Kyseessä on siis eräs Budapestin alueella oleva Tonavan saari, jolla voi harrastaa erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja. Saarta kiertää matolla päällystetty juoksurata ja saarella on kylpylöitä, tenniskenttää, jalkapallokenttää ynnä muuta. Lisäksi saari vaikutti olevan myös mukava piknik- ja hengailupaikka. Margitin saaren jälkeen palasimme kotiin keräämään voimia seuraavia koitoksia varten.

Alkuillasta teimme vielä lyhyen, tunnin mittaisen reissun kauppahalliin ja ostimme pari salamipötköä ja muutaman paprikan. Tämän reissun jälkeen huilasimme ja pidimme jonkin aikaa sadetta kotosalla. Koko päivän ajan oli nimittäin ollut kuumaa ja kosteaa ja nyt lopulta iski ukkoskuuro kaupungin kohdalle oikein salamoiden ja jyrinöiden kera. Sateen tauottua lähdimme mahat kurnien etsimään iltaruokapaikkaa ravintoloita täynnä olevalta Raday utcalta. Päivällä olimme käyneet vain Burger Kingissä syömässä hampurilaisateriat, joten nyt oli tähtäimessä ihan oikean, lautaselta tarjottavan ruoan syöminen. Ruokailureissulle tuli hieman lisämaustetta siitä, että juuri kun olimme päässeet rappukäytävään ja noin puoliväliin portaita alas, tuli taloomme sähkökatko ja saimme kävellä portaat alas pimeässä. Onneksi valittiin tuolla kertaa portaat eikä hissiä. Olisi voinut olla jännittävää jäädä jumiin pimeään ja ahtaaseen hissiin ja alkaa selvittelemään kuinka huoltomies saataisiin paikalle.:) Kadulla kuitenkin valot paloivat normaalisti ja huomasimme, että katkos taisi olla vain meidän talossamme. Löysimme Raday utcalta nopeasti viihtyisän ravintolan, jonka terassille istuimme syömään kuunnellen ravintolassa musisoivan trubaduurin esitystä. Ruokia odotellessa iski sitten oikein laajempi sähkökatko ja ravintolasta ja muista lähellä olevista taloista katkesivat sähköt. Onneksi katuvalot kuitenkin paloivat, ettei tarvinnut ihan pimeässä olla. Ruoka syötiin tuikun valossa ja takaisintulomatkalla suunnilleen kaikki talot olivat pimeinä. Meidän taloamme lähellä olevassa sörözössä tuntui kuitenkin kaikesta huolimatta olevan suhteellisen hyvä meininki, sen verran iloista laulua sieltä kuului vaikka äijät istuivat siellä pimeässä.:D Kun pääsimme kotiin, emme jaksaneet alkaa enää kikkailemaan pitkään otsa- ja taskulamppujen kanssa, vaan menimme pian nukkumaan.

Lauantaina kävimme katsastamassa itäisen rautatieaseman sijainnin, jolta meidän on tarkoitus keskiviikkoaamuna klo 7:10 aloittaa interrail-matkamme. Samalla reissulla kävimme myös pyörähtämässä Westend-nimisessä suuressa kauppakeskuksessa. Putiikkeja oli sen verran, että Taru totesi niiden kaikkien kiertämisen vievän monta päivää. Kauppakeskuksesta ei kuitenkaan tarttunut nyt mukaan muuta kuin muistikirja ja muistivihko matkapäiväkirjan pitämiseen ja kauppalistojen yms. kirjoittamiseen. Samalla reissulla kävimme myös ensimmäistä kertaa terassilla istumassa, kun vastaan sattui tulemaan aurinkoisella paikalla oleva mesta, jossa iso tuoppi maksoi noin 1,05e. Päivän teemaksi tulikin samalla sniiduilu ja samalla reissulla kävimme myös syömässä huokeassa kiinalaisessa ravintolassa, jossa laskun loppusummaksi kahden ruoka-annoksen ja 0,5l kolapullojen jälkeen tuli noin 6,7e.

Iloa aidoimmillaan by Terassi-Jartsa :)

Lauantaina lähdimme vielä toiselle retkelle etsimään Obudai-saarta, jolla pidetään elokuun puolivälin kieppeillä Sziget-festarit. Tämäkin paikka löydettiin, vaikka matkalla joutuikin käyttämään matkustusmuotona meille aiemmin tuntematonta lähijunaa. Tähän saakka oltiin selvitty lähinnä ratikoilla ja metroilla. Saarella näytti olevan käynnissä lasten päivä ja mekin osallistuttiin siihen ostamalla eräänlainen sohjomuki. Matkan varrelle osui myös elämämme ensimmäinen gyros-annos, joka tuntuu olevan paikallisten suosikkigrilliruokaa, ainakin sen verran tiheästi gyroskojuja tuntuu olevan katukuvassa. Kyseessä on siis semmoinen kebabin tapainen hässäkkä, liha on vaan vähän erilaista. Hintaa pitagyrosilla oli vajaa pari euroa, öisten kotimatkojen uusi suosikki on syntynyt!

Iloa aidoimmillaan by Sohjo-Tartsa :)

Illalla livettiin lauantai-illan kunniaksi päivän sniiduilusta ja suunnattiin nokat kohti Corvintetoa, joka on eräs baari keskustan suunnalla. Paikan tekee erikoiseksi sen kattoterassi, jolta näkee öisen taivaan kaupungin kattojen yllä. Kuten monet muutkin Budapestin underground-baarit, tämänkin baarin sijainti täytyy tietää tarkkaan ennen kuin sinne menee. Kadulta sinne ei vahingossa löydä, sillä kadulla ei näy minkäänlaisia mainoksia tai baarin nimikylttejä ja sisäänkäynti näyttää vain normaalin, ränsistyneen kerrostalon rappukäytävältä, jonka edessä maleksii kadulla muutamia portsarin hommia hoitavia lihaskimppuja. Höräisimme kattoterassilla pihakeinussa kiikutellen parit iltakaljat ja suuntailimme sitten kotiin keriten juoksemalla juuri ja juuri illan viimeiseen ratikkaan.

1 kommentti:

  1. Hei! Tervehdys täältä Heinolasta! Huhhuh noita sähkökatkoja, käyttäkää jalkojanne jatkossakin niissä portaissa. Huonekorkeus on mahtava, olisi aika hulppeeta olla siellä, mittakaavakuva Tarusta ja ovesta oli aika valaiseva.

    VastaaPoista